• Maria M

Vammaistuen kriteerit ovat tiukentuneet

Päivitetty: 16. marrask.

Olen lukenut eri verkkosivuistoilta blogeista siitä, että vammaistukihakemusten kriteerit ovat tiukentuneet entisestään.


Nyt puhun laaja-alaisesti ottamatta kantaa mihinkään tiettyyn diagnoosiin, sillä uusia päivityksiä on tehty niin moneen sairauteen ja vammaan, että on jo hieman arpapeliä saako sitä alintakaan vammaistukea, kun ehdot vaan tiukentuu vuosi vuodelta.


Jaoin myös samalla Instagramissa stories puolella tästä aiheesta vielä muutamia artikkeleita ja sainkin yhteydenottoja lasten vanhemmilta, jotka lisää vahvistivat sitä tietoa, että Kelan silmissä vähätellään aika rajusti sairauksia, synnynnäisiä vikoja, vammoja sekä niiden hoitoa ja kuntoutusta.


Toki omakohtaisesti voin todeta sen, että 16- vuotta sitten sai ruoka-aineyliherkkyyksistä lääkärinlausunnolla ja vammaistukihakemuksella normaalisti täyttäen vammaistuen.


Nykyään, jos sinulla on vaikea vilja- tai maitoallergia, niin sen on aiheutettava vaikea allerginen reaktio ja sitä varalla lapsella on oltava lääkärin määräämä adrenaliinikynä. Lääkärinlausunnossa tulee olla kuvattu, millä perusteella vilja- tai maitoallergiaa pidetään vaikeana. 16- vuotta sitten, vaikka lapseni sai pahoja allergisia oireita ja kohtauksia, niin tällöin adrenaliinikynästä ei puhuttu, että se on ns. ehtona alimman vammaistuen saamiseen.


Aiemmin myös astma otettiin ”normaalisti” huomioon, mutta nykyään esimerkiksi astman tulee olla vaikea.

Miten se sitten tulkitaan? Tai miten se tulee vammaistukihakemuksessa tuoda esille onkin toinen asia, kun Kela monesti kumoaa jo muiden lääkärien C-lausunnot.


Esimerkiksi:

1.5.2012 alkaen alle 16-vuotiaan perusvammaistukeen on oikeus alle 5-vuotiaalla astmaa

sairastavalla lapsella. Tätä vanhemmalle lapselle tuki voidaan myöntää vain, jos astma on

vaikea. Aiemmin perusvammaistuki voitiin myöntää ensimmäisen kouluvuoden loppuun. Nyt vammaistukipäätökset annetaan lyhyemmälle ajanjaksolle.


Nykyään siis pitää keskittyä enemmän hakemustekniikkaan ja perusteluihin. Lääkäreitä pitäisi myös ohjeistaa hyvän lääkärinlausunnon kirjoittamisessa, koska, jos lääkärilausunto on huonosti muotoiltu, niin vammaistukihakemus ei mene läpi.

Lisäksi eräs seuraajani kertoi, että silläkin olisi väliä, että milloin vammaistukihakemus on tehty. Jos vammaistukihakemus on tehty vuoden lopulla ja kaikki määrärahat on jo jaettu, niin tulee hylkäys hakemukseen herkemmin. Hän osasi kertoa asian näin suoraan, koska hänellä on ollut vammaistukihakemuskäsittelyissä tuttava töissä.



Oletko lukenut aiemman blogikirjoitukseni aiheesta?

Lue lisää tästä: Vammaistuki ei ole tarkoitettu vain vammaisille!


Yhdenvertaisuuslaki
Mitä sinä olet mieltä, toteutuuko yhdenvertaisuuslaki Suomessa hyvin mitä tulee erityislapsiperheisiin?

Yhdenvertaisuuslaki


Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.


Mutta sortuuko moni instanssi kuitenkin tähän?


Mielestäni kyllä ja kaikki eivät saa tasavertaisesti apua ja samanlaista kohtelua Suomessa, vaikka niin puhumme, että elämme demokraattisessa maassa, missä kaikki hoituu lähes täydellisesti.


Mitä sinä olet mieltä, toteutuuko yhdenvertaisuuslaki Suomessa hyvin mitä tulee erityislapsiperheisiin?


Vihreiden kansanedustajalta Noora Koposelta kysyin myös seuraavasti vammaistuesta Instagramin puolella julkisesti:


Osaatko kertoa tarkemmin miksi vuosien saatossa vammaistukihakemuksissa kriteereitä on tiukennettu? Toki näin syntyy säästöjä, mutta haluaisin tietää, mitä muita syitä on taustalla. – Maria


”Tätä olen kysynyt vuosi toisensa jälkeen itsekin ja olen saanut vastauksen, että näin pyritään kohdentamaan tuen tarpeet oikein niille, ketkä sitä aidosti tarvitsevat.

Noin voi ajatella ken haluaa, mutta oikeastihan syy on talouden kurinpito eli säästöt.

Paikka sille vaan on täysin väärä silloin kun se otetaan vammaisilta.”


Ruoka-aineyliherkkyys
Vammaistuen tarve ja määrä arvioidaan aina yksilöllisesti, mutta kohdellaanko kaikki aina tasavertaisesti?

Invalidivähennys


Verotuksessa voi saada invalidivähennyksen, jos on sairaudesta, viasta tai vammasta

aiheutunut pysyvä, 30–100 % haitta-aste. Invalidivähennystä ilmoitetaan Verohallinnolle.

Sen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus haitta-asteesta. Tietoa ei voi ilmoittaa netissä OmaVeron kautta.


Työkyvyttömyyseläkkeellä haitta-aste on automaattisesti 100 %, eikä silloin tarvitse antaa erillistä selvitystä. Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty osa-aikaeläkkeenä, haitta-aste on 50 %.


Invalidivähennys tehdään joko tuloverosta tai ansiotulosta. Invalidivähennystä saa valtionverotuksessa enintään 115 euroa ja kunnallisverotuksessa enintään 440

euroa. (Lue lisää myös invalidivähennyksestä Sosiaaliturvaoppaasta.)




MARIA M


Bloggaajana toimii +40- vuotias sydänlapsen äiti Maria, jolla on kolme lasta.

Arvokas erityislapsi blogin aihealueita ovat erityislapsiperheet,

hyvinvointi ja terveys, koska nämä liittyvät ja nivoutuvat yhteen.

Maria kirjoittaa blogia suurella sydämellä pohtien ja tuoden omia kokemuksiaan

myös aidosti esille.


Arvokas erityislapsi yhteisö

sosiaalisessa mediassa:

Facebook

Instagram

95 katselukertaa2 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki