Suunniteltu sektio ei ole synnytys? Ja monia muita näkökulmia!


Taannoin kävin keskustelua sektiosta ja päätin tehdä kirjoituksen tästä, sillä suunniteltu sektio on myös synnytys siinä missä alatiesynnytys.


Kyllä, vaikka moni toteaa vain, että kyseessä on vain leikkaus, niin samalla syntyy myös vauva äidin vatsapeitteiden läpi tehdyn leikkaushaavan kautta.



Mielipide ei välttämättä sisällä laisinkaan pohdintaa


Sosiaalisen median syövereissä törmää useasti ihmisiin, joiden mielipide ei sisällä mitään sen tarkempaa pohdintaa. Itse kutsun ihmisiä "hauki on kala" tyyppisiksi, joilla ei ole kykyä pohtia ja nähdä asioita laajemmin.


Muista siis, että useaan keskusteluun voi olla vaikka viisi eri näkökulmaa.

Ei ole olemassa vain siis yhtä ainoaa oikeaa.

Alempana avaan lisää sektio aihetta kokonaisuudessaan.



Suunniteltuun sektioon on moninaisia syitä


Suunniteltuun sektioon on myös moninaisia syitä ja siihen ei voi aina itse edes vaikuttaa.

Tärkeintä on äidin ja vauvan terveys aina.

Heitä siis luonnollinen villi, vapaa synnytys hokemasi mielestäsi pois. Joskus vaan se ei tule kyseeseen alatiesynnytyksenä sairaalassa tai kotiympäristössä, vaikka mielessäsi se näyttäytyisi täydellisenä.


Toki, kotona voi myös synnyttää, jos raskaus etenee normaalisti, mutta ilmaista lystiä se ei ole. Suomessa kotona synnytys maksaa noin 1000-3000 euroa, koska joudut palkkaamaan myös kätilön ja/tai lääkärin.

Joissain maissa kotisynnytys on toki yleisempää. Alankomaissa ja Britanniassa osa raskaana olevista synnyttää kotona, mutta kotisynnyttäminen on integroitu terveydenhuoltosysteemiin.


Suunniteltu sektio
Muistathan, että synnytyskokemuksia on monenlaisia ja jokainen synnytys on yhtä arvokas.


Erityisen vauvan synnytys


Omalla kohdallani en ole voinut vaikuttaa siihen millään tavalla, että miten kolmas lapseni syntyi synnynnäisen sydänvikansa myötä ja täten on ollut aika lohdutonta lukea kommentteja, joissa väheksytään sektiota synnytystapana ja siinä lomassa laitetaan äidit eri kategorioihin.

(Lisäksi synnytyksen ollessa jo käynnissä, voidaan joutua tekemään joskus myös hätäsektio.)



Synnytyspelko


Joskus sektioon päädytään pelkopolin kautta, jos äidin synnytyspelkoa ei monista yrityksistä huolimatta onnistuta hoitamaan niin, että alatiesynnytys olisi mahdollista.


Tällä hetkellä ymmärrän varsin hyvin myös sen, että pelkopolilla asiakkaiden määrä on kasvanut, koska koronarajoitukset blokkasivat normaalit synnytysvalmennukset esikoistaan odottavilla.


Jos et esikoista odottavana saa tietoa ja tukea tarpeeksi, niin se varmasti monella lisää pelkoa synnytyksen kulusta ja siitä toipumisesta.

Ainakin itse koin esikoista odottaessani synnytysvalmennuksen todella tarpeelliseksi, koska olinhan tyystin uusien asioiden äärellä. Samalla myös verkostoiduin livenä muiden odottavien äitien kanssa synnytysvalmennuksessa, joista sain elinikäisiä ystäviä.


Synnyttäjien painoindeksi

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler on todennut aiemmin myös seuraavasti:

"– Erityisen huolestuttavaa on se, että jo hiukan yli 20-vuotiailla synnyttäjillä raskautta edeltävä painoindeksi on yli 25. Se osoittaa, että varsinkin nuoressa päässä synnyttäjät eivät ole yhtä hyvässä kunnossa kuin aiemmin.

Sen sijaan monet yli 40-vuotiaat synnyttäjät ovat paremmassa kunnossa kuin 20-30 vuotta sitten, kertoo tutkimusprofessori."

(Viite: MTV uutiset, 06.07.2022, Satu Kuismalla alkoi massiivinen verenvuoto ja "kaikki tapahtui vajaassa puolessa tunnissa" – keisarileikkausten määrä kasvaa vuosi vuodelta ja se on yllättävää)


Tämäkin on varmasti yksi tekijä sektioihin ja itsekin olen huomannut yli 40- vuotiaana, että nykypäivänä nuorempi sukupolvi ei liiku enää, kuten "ennen vanhaan" sekä ruokailutottumukset ovat tyystin erilaiset.


Lankapuhelin ja rannekello aikaan vääjäämättä tuli liikuttua siis enemmän ja harvalla oli painoindeksi korkealla tuohon aikaan.



Sektiosta palautuminen.
Sektion jälkeen, kun pystyin ensimmäiset terveiset lähettämään sairaalasta. Pää oli tosin tässä vielä pyörällä lääkityksistä.


Muut sairaudet esteenä alatiesynnytykseen


On hyvä muistaa, että on lukuisia terveydellisiä syitä, joita kukaan ei näe päältäpäin odottavasta äidistä! Ja vauvan voinnistakaan ei aina tiedetä ennakolta kaikkea. Joskus odotuksen aikana voi ilmetä yllättäviä tilanteita, jotka muuttavat suunnitelmia synnytyksen kulkuun.


Tiedän muutamankin tapauksen ystäväpiiristäni, jossa alatiesynnytys on vaihtunut sektioon viime hetkillä.


Tässä kuvassa on vielä koontia tavallisimmista syistä, joiden takia sektioon yleisesti ottaen päädytään:


Lähde: Synnytystapana keisarinleikkaus – Isien kokemuksia sektiosta. Sivu 14. (Laura Yläjärvi, Opinnäytetyö Joulukuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu.)


Millainen on suunniteltu sektio?


Ja lopuksi kerron vielä lyhyesti suunnitellusta sektiosta.


Sektiossa lapsi siis syntyy äidin vatsapeitteiden läpi tehdyn leikkaushaavan kautta.


Suunniteltu sektio tehdään selkäydin- tai epiduraalipuudutuksessa, ja kumppani tai doula on mukana leikkaushuoneessa.


Sektion kesto vaihtelee noin puolesta tunnista tuntiin, johon päälle lasketaan valmisteluaika (noin tunti), ja pari tuntia heräämössä toimenpiteen jälkeen.


Lihasvoima alavartaloon palautuu yleensä 4-6 tunnin kuluessa.

Itselläni jalat toimivat normaalisti noin 5h jälkeen. Tietysti pää oli sekaisin aamulla annetuista lääkkeistä ja sektiohaavaan koski, joten pieniä kävelyjä tein vasta iltapäivällä.



Epiduraalipuudutus?


Suunnitellussa sektiossa äiti saa epiduraalipuudutuksen (ohut letku, ”katetri”, asetetaan selkäytimen ja luukanavan väliseen epiduraalitilaan) tai spinaali- eli selkäydinpuudutuksen (neula laitetaan selkäydinnesteeseen selkäytimen kalvojen sisäpuolelle).


Näin ollen synnyttävä äiti voi olla valveilla ja nähdä vauvan heti synnytyksen jälkeen. (Itse tosin ehdin näkemään noin 2 sekunnin vilauksen vauvasta, kun vauva vietiin hoitoon eteenpäin pallolaajennukseen ja siitä tehohoitoon. Lue lisää aiheesta: Millaista on vastasyntyneiden tehohoito-osastolla?

Kerran aiemmin olen esikoista odottaessa saanut epiduraalin alatiesynnytyksessä, mutta sen laitto sattui, koska se tehtiin väärin. Auts! Oikealla tavalla laitettuna muuten epiduraalin laitto on, kuin itikan pisto! Ei satu laisinkaan.)


Varhaiskasvatuksen palveluseteli.
Oikein laitettuna epiduraalin laitto ei satu laisinkaan. Vertauskuvallisesti selkään piikin laitto on kuin itikan pisto. Ensimmäisessä alatiesynnytyksessä taasen epiduraali laitettiin väärin ja täten oletin, että sen laitto on aina kivuliasta. Kuinka väärässä olinkaan.

Lisää tietoa


Olen koonnut tähän alle muutamia linkkejä sinulle, joista löydät lisää tietoa sektiosta ja siitä palautumisesta.


Nostan jalustalle eritoten sektiosta palautumisen, josta puhutaan aivan liian vähän.


Miksi?


Koska Suomessa vielä ei kiinnitetä huomiota sektiosta palautumiseen kunnolla, vaikka tähän pitäisi kiinnittää eritoten huomiota, koska toipuminen on hitaampaa. Muissa maissa automaattisesti tarjotaan fysioterapiaa äideille sektion jälkeen, mutta Suomi laahaa tässä perässä.


Se ei ihan riitä, että sairaalasta saa kahdeksi viikoksi kipulääkkeitä ja perus jumppaohjeita neuvolasta, kun pitäisi ymmärtää lihaskalvoista (fascioista) enemmän ja se, että jokainen toipuu leikkauksesta omaa tahtiaan. (Esimerkiksi lihaskalvojen kireystilat, miten ne säteilevät muualle kroppaan sekä leikkaushaavan hieronta ympäriltä on aina yksilöllistä. Mikäli kiputiloja ei myöskään hoideta ajoissa, niin kipu säteilee ja aiheuttaa lisää ongelmia terveyteen ja omaan liikkumiseen peräti vuosia myöhemminkin.)


Suosittelen lukemaan eritoten linkin, joka on sivun alalaidassa:

Synnytyksestä kuntoutuminen

-Ohje sektiolla synnyttäneiden äitien liikunnasta.

Tämä opinnäytetyö on tehty Saimaan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä vuonna 2018 ja opinnäytetyön ovat kirjoittaneet Hanna Hirvonen ja Birgitta Valkeapää.


Palvelusetelipäiväkoti
Kolmas lapseni Isla syntyi sektiolla synnynnäisen sydänvian vuoksi. Tässä pienen pieni käsi koskettaa äidin kättä napakasti.

Ja lopuksi kaunis muistutus meille kaikille eli muistathan, että synnytyskokemuksia on monenlaisia ja jokainen synnytys on yhtä arvokas.


Kiitos, että luit kirjoitukseni ja toivottavasti sait lisää tietoa sektiosta ja ymmärrät nyt, että on monia eri osatekijöitä, jotka vaikuttavat eri synnytystapoihin.



Lue lisää aiheesta:


Synnytyksestä kuntoutuminen

-Ohje sektiolla synnyttäneiden äitien liikunnasta

(Tämä opinnäytetyö on tehty Saimaan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä vuonna 2018 ja opinnäytetyön ovat kirjoittaneet Hanna Hirvonen ja Birgitta Valkeapää.)


Äidit kertovat yhteiskunnasta, jossa on vain yksi oikea tapa synnyttää – Nina Laine: "Koin, että olin jo alkumetreillä epäonnistunut" (Yle verkkojulkaisu, Minna Kaipanen

21.11.2020)


SYNNYTYSTAPANA KEISARINLEIKKAUS – ISIEN KOKEMUKSIA SEKTIOSTA

(Laura Yläjärvi, Opinnäytetyö Joulukuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu)


Äitiä tarkkaillaan raskauden aikana, mutta kun vauva syntyy, äiti unohtuu – sektioarpi vei Hanna Poskiparran äitiysfysioterapiaan (Yle verkkojulkaisu, 19.2.2020.)


**Suosittelen äitiysfysioterapiaa muuten kaikille synnyttäneille! Minunlla itselläni on takana kolme tyystin erilaista synnytyskokemusta ja jokaiselle olisin kaivannut kyllä äitiysfysioterapiaa nopeampaan kuntoutumiseen synnytyksen jälkeen. (Takanani on kaksi alatiesynnytystä ja yksi sektiosynnytys.)


Meidän tarina, synnynnäinen sydänvika TGA, VSD

Oma blogikirjoitukseni sydänvauvan syntymästä sektiolla.


Keisarileikkaus: oma kokemukseni Hollanninsuomalainen- blogi. Satu, 45, on alkujaan mikkeliläinen proviisori-epidemiologi, joka asuu hollantilaisen miehensä kanssa Utrechtissa. Satu on asunut Alankomaissa melkein kaksikymmentä vuotta. Parikymppisenä opiskelijana Satu sairastui krooniseen tulehdukselliseen suolistosairauteen (IBD). Satu toimii IBD-kokemusasiantuntijana, tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa ja työskentelee yliopistolla kansainvälisissä projektinhallintatehtävissä.


Onko naisella oikeus päättää synny­tys­ta­vasta?

Potilaan lääkärilehti, Suomen lääkäriliiton julkaisu 10.12.2012


MARIA MYLLYS


Arvokas erityislapsi yhteisö

sosiaalisessa mediassa:

Facebook

Instagram

167 katselukertaa2 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki