Ruoka-aineallergiat - nämä asiat sinun on hyvä tietää
Päivitetty: 30. elok.
”Rintamaidossa havaitaan useimmiten nanogrammoja allergeenia, eli milligramman miljoonasosia. Suurimmillaankin allergeenia on rintamaidossa mikrogrammoja eli tuhatkertaisesti vähemmän, kuin mitä tarvittaisiin allergiaoireiden esiintymiseen. Tästä syystä allergisoituminen rintamaidosta olisi vähintäänkin epätodennäköistä.”
Näin kertoo vastalääke.fi blogikirjoitus, joka osui juuri oikeaan aikaan, kun olin jo tätä kirjoitustani työstänyt eteenpäin.
Aiemmin Instagramin puolella kerroinkin, että kaikilla kolmella tyttärelläni on todettu ruoka-aineallergioita jo 4:n kuukauden sekä 2:n iässä.
Usein kuitenkin puhutaan, että tässä iässä on turha testata allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita, koska ne eivät välttämättä pidä paikkaansa.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että syyt on tutkittava, jos lapsen iho ja suolisto eivät toimi normaalisti!
Näitä kommentteja olen kuullut myös Islan kohdalla, jolla on nyt vehnä pahin allergiaa aiheuttava ruoka-aine, että ”Kyllähän sinä voit edes puolikkaan vehnäleivän syödä.”
Tosiasia on se, että, allerginen reaktio tulee jo pienestä määrästä vehnäjauhoa sekä myös, jos joku lapsistani on syönyt normaalia leipää tai muut allergisoivaa ruoka-ainetta ja he koskevat Islaan ilman käsien pesua. (Allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ovat tällä hetkellä vehnä, kaura, ruis ja peruna. Ohraa emme ole testanneet, mutta ohralle ollaan yleensä allergisia ristireaktion vuoksi, mikäli muille viljoille on todettu allergiaa.)
Vähättelyä oireista
Vielä valitettavan usein kuulee neuvolan ja terveyskeskuksen puolelta, että rintamaidon kautta ei myöskään vauva voi saada maidon kautta allergisoivia ruoka-aineita siinä määrin, että ne aiheuttaisivat iho tai suolisto-ongelmia!
Olen kuullut 15- vuoden ajan näin tätä samaa olettamusta ja väheksymistä usein valitettavasti.
Onko syynä tiedon puute ja omakohtaisen kokemuksen puute vai kumpikin?
On tyystin eri asia lukea kirjallisuutta ja todeta lyhyesti, että näin se on, jos henkilökohtaista kokemusta ei ole.
Lisäksi ei kukaan lääkäri pysty 15 minuutin konsultaation perusteella tuntemaan lastasi, kuten sinä.
Itse totean näin kolmen lapsen äitinä, että kyllä se allerginen reaktio äidinmaidon kautta helposti siirtyy vauvalle melko nopeasti imetyksen jälkeen, vaikka kyseessä olisi pikkurillin kokoinen altistus.
Lisäksi on hyvä muistaa, että, jos lapsi itkee ja raapii itseään yöt allergisten reaktioiden vuoksi, niin tämä vaikuttaa koko perheeseen. Kukaan ei nuku yön aikana, koska kyllä vauvan tai taaperon itku kuuluu ympäri asunnon. Kyse ei ole ainoastaan, että yölliset itkut vähentäisivät lapsen ja toisen vanhemman unia, siitä kärsivät kaikki talossa olevat.
Haavan kautta elimistöön saattaa päästä bakteeri
Meillä Islalla todettiin raskauden aikana synnynnäinen sydänvika ja avosydänleikkauksen jälkeen ihon raapimiseen suhtauduin vielä vakavammin. (Ihon kunto alkoi asteittain huononemaan, kun kotiuduimme sairaalasta.)
Mikäli lapsi raapii ihoa verille ruoka-aineallergian (tai atooppisen ekseeman takia), on mahdollista, että haavan kautta elimistöön pääsee bakteeri.
Sydänvian omaavilla (toki myös muilla, mutta ne kenellä on jo sydänvika, niin kukaan ei halua lisää ongelmia sydämeen / sisäistä verenvuotoa) bakteeri saattaa kulkeutua siis verenkierron mukana sydämeen, ja sieltä se saattaa tarttua läppien sisäpinnoille ja aiheuttaa tulehduksen. (sydänpotilas saa tästä kotiin vielä leikkauksen jälkeen aina oman pienen vihon, joka tulee näyttää hoitohenkilökunnalle, jos esim. suun tai nenän limakalvoja esimerkiksi ”sörkitään” enemmän. Hoitava taho päättää tarvitaanko antibioottilääkitys, ennen, kuin limakalvoihin kosketaan.)
Lapsi saattaa oksentaa tai olla velttona
Jos lapsi on syönyt allergisoivaa ruoka-ainetta, niin usein lapseni on oksentanut ruoan ulos ja joskus on iskenyt lisäksi velttouskohtaus. (kun 4kk:n iän jälkeen on soseruoan syöminen alkanut)
On hyvä muistaa, että ruoka-aineet, joille ollaan allergisia, niin ne eivät aiheuta ainoastaan iho-oireita.
Esikoisellani on ollut diagnooseina vammaistuessa:
L27.2 Nieltyjen ruoka-aineiden aiheuttama ihottuma
K52.2 allerginen maha / suolitulehdus
(Myös J45.0 Astma sekä L20.0 Eczema Atopicum ovat olleet yhteydessä ruoka-aineyliherkkyyksiin.)
Oireita on useita sekä ristireaktiot muiden ruoka-aineiden kanssa kannattaa myös selvittää, jos ne eivät ole tiedossa.
Ristireaktion johdosta ruoka-aineallergikko voi saada allergisia oireita tiettyjen ruoka-aineiden proteiinien antigeenirakenteiden tai siitepölyn, luonnonkumin tai pölypunkin ja ruoka-aineen proteiinien samankaltaisuuden johdosta. (Lähde: Lääkärilehti, 20.3.202012/2020 vsk 75s. 748 - 755)
Ruoka-allergiaa on IgE-välitteistä ja ei-IgE-välitteistä.
Ei-IgE-välitteisen allergian mekanismit tunnetaan huonosti. Sen ajatellaan olevan T-soluvälitteistä, mutta myös luontaisella immuniteetilla saattaa olla merkitystä. (Lähde: Lääkärilehti, 20.3.202012/2020 vsk 75s. 748 - 755)
Omakohtainen kokemus puuttuu
Ymmärrän kyllä, jos allergioista ei ole omakohtaista kokemusta ja yöttömistä öistä, kun lapsi raapii ihottuma-alueita, niin sitä vähättelee oireita.
Eihän neuvolan henkilökunta ole kouluttautunut tai yleislääkäri iho- ja allergia asioihin eli tämä kannattaa muistaa. Tulos on sama, kun kysyisi näin yrittäjän näkökulmasta baristalta, että "Hei! Kerroppas miten ravintolaa johdetaan?" Ei tavan rivityöntekijä tiedä miten ravintolaa johdetaan, kun työntekijän osaamisalue on erikoiskahvien teko. Älä siis kysy neuvoa asioista ihmiseltä, jolla ei ole laajaa koulutusta asioista sekä hänellä ei ole omakohtaisia empiirisiä (esim. lääkäri on ollut altistuskokeissa itse mukava havainnoimassa ja kuunnellut myös vanhempien huomiot lapsen voinnista myös seuraavilta päiviltä) tutkimuksia esillä, johon nojata.
Itse osaan lukea ja tulkita esimerkiksi labratuloksien viitearvot ruoka-aineallergioista jo, kun niissä olen useasti käynyt, mutta esimerkiksi ex-anoppini, joka on työskennellyt koko elämänsä ajan neuvolassa ei osaa tulkita tuloksia.
Joten miksi sinä luotat täysin neuvolan ohjeisiin, koska he käyttävät tietopohjana usein sitä tietoa, mikä on luettavissa Käypähoito suosituksissa? Yleisesti Käypähoito suosituksista tuodaan neuvolassa vain esille, ettei imettävän äidin kannata rajata ruokavaliotaan. ”On hyvä altistaa, jotta allergia ei pahene”. - Oli viimeisin kommentti, jonka itse neuvolasta sain.
Siitepöly ja ruoka-aineallergiat- IgE-vasta-aineet ristireagoivat
Pääsiäisen aikaan, kun paju jo kukkii, niin tuli mieleeni myös siitepölyallergiat, koska ne ovat yhteydessä ruokaan mitä syömme. (Olen pajulle, koivulle, lepälle, pujolle ja heinille allerginen)
Nyt varsinkin vaunulenkkejä tehdessä, jos en muuten muista siitepölyallergioiden olemassa olosta, niin oma nenä ja kurkku muistavat.
Tästä aiheesta kirjoitan vain lyhyesti tähän alle, koska muuten blogikirjoituksesta tulisi liian pitkä sekä kaikki eivät kärsi samaan aikaan siitepöly ja ruoka-aineallergioista. Ei sekoiteta liikaa asioita tähän aiheeseen.
(Lue aiheesta lisää tämän alla olevan osion jälkeen blogin lopussa olevista linkeistä!)
Koivun siitepölylle herkistynyt henkilö voi saada oireita seuraavista ruoka-aineista
IgE-vasta-aineet ristireagoivat ja siitepölyallergeenien ristireaktio ruoka-aineiden kanssa on yleistä. Esimerkiksi koivun siitepölylle herkistynyt henkilö voi saada oireita seuraavista ruoka-aineista:
Koivu – pähkinät, mantelit, omena, päärynä, luumu, kirsikka, kiivi, aprikoosi, porkkana, peruna, tomaatti, selleri
Heinäkasvit – tomaatti, peruna, pähkinät, vehnä
Pujo – selleri, persilja, porkkana, mausteet (inkivääri, kaneli, kurkuma, pippurit, korianteri jne.), auringonkukansiemen
Samaan heimoon kuuluvat kasvit ristireagoivat (esimerkiksi koivu ja leppä; pujo ja voikukka, auringonkukka, kehäkukka; timotei ja muut heinät). Lähde: Synlab.fi
Käypähoitosuosituksiin nojataan liikaa, yksilöllinen hoito unohtuu
Moni terveydenhuollon ammattilainen nojaa taas liikaa käypähoitosuosituksiin eli, vaikka joku uskoisi, että allerginen reaktio voi olla vahva, niin silti nykypäivänä puhutaan paljon siitä, että ruoka-ainetta, jolle on allerginen, niin sille tulisi silti vain altistaa.
Jos lapseni oksentaa tai saa velttouskohtauksia, pahimmassa tapauksessa on pitänyt ambulanssi tilata kotiin (esikoisen kohdalla), niin mitään altistuksia ei todellakaan kannata tehdä, mikäli niitä ei tehdä valvotussa ympäristössä. (mikäli allergiset reaktiot ovat vahvempia) Eri asia, jos allerginen reaktio on pienimuotoinen ja nopeasti ohimenevä.
Allergiset iho-oireet kuitataan usein vain atooppiseksi ekseemaksi. Lähetettä on vaikeaa saada julkisella puolella allergiatesteihin.
Imetysdiettaaminen ilman todettuja allergioita
Myös imetysdiettaamista pitkälle aikavälille on turhaa tehdä, jos et oikeasti tiedä mille ruoka-aineille lapsesi on allerginen.
Moni rajoittaa omaa ruokavaliotaan aivan liikaa ja turhaan, koska oletetaan, että vauva olisi allerginen isolle määrälle eri ruoka-aineita. (Osa vanhemmista ei vie lasta allergiatutkimuksiin, vaan omaa sekä lapsen ruokavaliota saatetaan jopa yksi vuosi rajoittaa omalla ”musta tuntuu” - tyylillä.)
Jos esimerkiksi sinulla äitinä on esimerkiksi kala-allergia, niin se ei tarkoita, että vauvalle se periytyy automaattisesti tai sisarusten kaikki allergiat. En minäkään olisi tiennyt Islan kaura-allergiasta, vaikka vehnää ja perunaa vain melko todennäköisesti arvasin syypääksi ihottumiin ja suolisto-ongelmiin!
Lääkärikunnassa on aina eriäviä mielipiteitä
Koskaan en ole saanut väheksyviä kommentteja allergioista, kun olen keskustellut lääkäreiden kanssa, jotka ovat erikoistuneet allergologian puolelle ja heillä on työkokemusta takanaan yli 20- vuotta.
Esikoisellani todettiin 4:n kuukauden iässä esimerkiksi seuraavat allergiat: peruna, kananmuna lehmänmaito, vehnä, ohra, ruis, (vain 100%: sti puhdas kaura kävi) soija. (eläinallergiana oli koira ja ensimmäisen vuoden aikana kehittyi myös infektioastma)
Toisella lapsellani taasen kananamuna ja peruna aiheuttivat iho ja suolisto-oireita. (Ensisijaisesti pahoja suolisto-oireita, jonka takia menimme allergiatesteihin.)
Hänelle kananmuna aiheuttaa oksennusrefleksin ja sen jälkeen tulee iho ja varsaoireet 1-2h sisällä.
Kolmannella lapsellani eli Islalla todettiin 4: n kuukauden iässä vehnäjauho, ruis, kaura ja peruna. Ohraa ei ole vielä testattu, mutta yleensä, jos muille viljoille on allerginen, niin ohra yleensä kulkee myös mukana, jota kannattaa välttää.
Kaikista pahin on tällä hetkellä vehnäjauho. Ihan pienikin määrä tekee ison ihottuman kroppaan kauttaaltaan ja tämä tuli myös todistettua allergiatestissä.
Sairaalassa kävimme vielä hoitamassa ihoa atooppisena ekseemana maaliskuussa, mutta, kun allergiat selvisivät (kiitos yksityisen lääkäriaseman) ja muokkasin ruokavaliota, niin iho on nyt lähes parantunut kauttaaltaan hyväksi.
Mikä onni, että syy löytyi ja imetystä olen jatkanut nyt niin, että vehnä, ohra, ruis ja kaura on korjattu nyt riisi, maissi ja tattarijauhoilla. Perunan taas olen korvannut bataatilla.
Ravitsemusterapiasta tukea
Ravitsemusterapeutin ohjaus on aina yksilöllistä ja siinä otetaan huomioon laaja-alaisesti ruokavalio. Kun lapsi alkaa 4kk:n iässä syömään jo soseita ja siitä siirtyy ruokailussa eteenpäin, niin on tärkeää tietää, että lapsi saa esimerkiksi tarvittavan kalsium ja rautamäärän ruokavaliostaan.
Copy paste tyylisesti ruokavaliota ei voi koostaa, koska esimerkiksi raudan imeytyminenkin voi olla toisella parempaa.
Esimerkiksi esikoiselle ravitsemusterapeutti laski päivittäiseksi tarpeeksi yli 1- vuoden iässä, että 1 litra kauramaitoa on sopiva, jotta kalsiumia tulee tarpeeksi. Toisella lapsellani taas 1 litra kauramaitoa aiheutti sen, että rautaa ei imeytynyt tarpeeksi kroppaan ja näin suositus oli vain puoli litraa kasvimaitotuotteita (D-vitamiinilisällä) per päivä. Myös lapsen paino vaikuttaa siinä missä aikuisillakin raudan, omega3 rasvahappojen saantisuosituksiin. (Vaikka usein me aikuiset syömme hyllytavarana vitamiinilisiä, ottamatta huomioon oikeaa suhdetta. Itse laskin tuossa alkuvuodesta, että synnytyksen jälkeen rautavarastoja saisin täydennettyä hyvin yhdellä valmisteella, jonka lääkäri kirjoitti reseptille. Jos olisin apteekin hyllystä tai markettien hyllyiltä ottanut ”normi” rautavalmisteen, olisin joutunut erästä valmistetta syömään viisinkertaisen määrän annossuositukseen nähden, jotta siitä olisi ollut hyötyä. Tämän takia ruokavalioon kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota!)
Ravintoterapeutti, ravintovalmentaja vai ravitsemusterapeutti?
Ravitsemusterapeutin nimikettä käyttävä henkilö on suorittanut yliopistotasoisen koulutuksen tehtävään.
Tällöin hän omaa terveydenhuollon ammattinimikkeiden eli nimike on laillistettu ravitsemusterapeutti.
Ravintoterapeutiksi, ravintovalmentajaksi tai ravitsemusasiantuntijaksi itseään voi kutsua kuka tahansa yrittäjä, ilman minkäänlaista koulutustaustaa.
Kun siis haluat päivittää ruoka-aineallergioiden saralla lapsesi ruokavalion hyvälle tolalle, niin ota yhteyttä ravitsemusterapeuttiin.
Toivottavasti tämä kirjoitukseni toi lisää tietoa ruoka-aineallergioista ja sait apua mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Ja ehkäpä sait uusia näkökulmia mitä tulee ruoka-aineallergioihin?
Vaikka suurin osa ruoka-aineallergioista väistyy pois ennen kouluikää, niin silti arjen ruokailut, lapsen kasvu ja oma jaksaminen on toisenlaista, kuin taasen niissä perheissä, joissa ei ole ruokarajoitteita.
Suosittelen myös lukemaan viimevuodelta Helsingin Yliopistossa tehdyn tutkimuksen, sillä lasten ruoka-allergia on yleisesti ottaen pitkäaikaissairaus ja aiheesta on tehty todella vähän tutkimuksia perheiden näkökulmasta Suomessa.
Lisää luettavaa löydät tästä alta!
Lue lisää aiheesta:
Ruoka-aineallergiat ja yliherkkyys
Ruokatieto Yhdistys ry
Anna lehti
(Joensuulainen Emma Sinkkonen, 31, sai anafylaksian eli vakavan allergisen yleisreaktion ensimmäisen kerran lapsena, kun mummolassa paistettiin kalaa.)
Ruoka-allergiaa sairastavan lapsen hoito, koettu kuormitus ja perheen elämänlaatu äitien arvioimana
Kati Komulainen, Kasvatustieteen Lisensiaatintutkimus
Kevät 2021, Kasvatustieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Siitepolytieto.fi on ALK:n, potilastietosivusto. ALK on kansainvälinen tutkimusjohteinen allergian ehkäisemiseen, diagnosointiin ja hoitamiseen keskittynyt lääkeyritys.
Vammaistuki ei ole tarkoitettu vain vammaisille!
Vammaistukea voidaan hakea myös ruoka-aineallergioihin. Aiheesta lisää vanhemmasta kirjoituksestani.
Ihosairaala. Suomen ensimmäinen ihotauteihin erikoistunut yksityinen lääkäriasema.
MARIA MYLLYS
Bloggaajana toimii +40- vuotias sydänlapsen äiti Maria, jolla on kolme lasta.
Arvokas erityislapsi blogin aihealueita ovat erityislapsiperheet,
hyvinvointi ja terveys, koska nämä liittyvät ja nivoutuvat yhteen.
Maria kirjoittaa blogia suurella sydämellä pohtien ja tuoden omia kokemuksiaan
myös aidosti esille.
Arvokas erityislapsi yhteisö
sosiaalisessa mediassa: