Aivotoiminnan pulmat voidaan havaita ajoissa


Helsingin Uuden lastensairaalan yhteydessä toimii BABA-keskus, (Baby Brain Activity) jossa kehitetään uudenlaisia keinoja lasten neurologisen kehityksen diagnostiikkaan ja seurantaan.

BABAssa tutkitaan pieniä keskosia, vastasyntyneitä ja isompia vauvoja.


BABAssa työskentelee tutkijoita Helsingin yliopistosta, Hyksistä ja Aalto-yliopistosta.

Tutkimusryhmän kokoonpanoon kuuluu muun muassa lääkäreitä, insinöörejä, psykologeja, fyysikkoja, biologeja, matemaatikkoja ja hoitajia.


Aivot.
Suomessa kehitetyn älypotkupuvun avulla voidaan mitata tarkasti pikkulapsen spontaania liikkumista ja tunnistaa mahdollisia neurologisen kehityksen poikkeamia.


BABAn tavoitteet


Tutkijoiden tavoitteena on tutkia vauvan aivojen toiminnallista kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi BABA kehittää uusia menetelmiä neurologisen kehityksen poikkeavuuden tarkempaan ja nopeampaan tunnistamiseen.


”Tutkimme vauvan aivojen kehittymistä normaalin kehityksen ja sairauksien aikana. Siten opimme, miten sairaustilat vaikuttavat lapsen aivoihin ja miten uusilla hoidoilla voisi edesauttaa lapsen aivojen kehittymistä. Tavoitteemme on havaita epätyypillinen kehitys mahdollisimman varhaisessa iässä, jotta asiaan voidaan puuttua ajoissa ja tarjota korjaavaa hoitoa.” (Lähde: Babacenter)

Kuinka älypotkupuku toimii?


Älypotkupukuun on kiinnitetty neljä sensoria, jotka keräävät tietoa kuinka lapsi liikkuu. Tämän jälkeen tietokoneen algoritmi analysoi jokaisen sekunnin, missä asennoissa lapsi on ollut ja mitä hän on tehnyt tuona aikana. Menetelmää voidaan käyttää jo viiden kuukauden ikäisillä vauvoilla.

Unipöksyt


Vaipan päälle puettavissa unipöksyissä taseen on puolestaan sensori, joka mittaa vauvan asentoa, liikkumista ja hengitystä. Kun tietoja yhdistetään, niin saadaan hyvä käsitys lapsen unirytmistä ja mahdollisista unen häiriöistä.


Yleisesti ottaen lapsen spontaania liikkumista on arvioitu aina lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla. Arviot ovat tällöin kokemukseen perustuvia ja myöskin tilanteeseen sidottuja.



BABA Centerin johtaja ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja professori Sampsa Vanhatalo on todennut, että: ”On tärkeää, että mittauksen voi tehdä lapsen luonnollisessa toimintaympäristössä kotona. Vastaanotolla osa lapsista pelkää tilannetta ja liikkuu hyvin vähän.” (Mediuutiset, 23.2.2021)


Itse olen huomannut myös saman ongelman mitä tulee esimerkiksi lääkäri sekä fysioterapiakäynteihin, että osa käynneistä valuu ns. hukkaan, koska lasta jännittää ja näin ollen liikkuminen on välillä minimaalista.

Tällöin myös on hankalaa tehdä hoitosuunnitelmaa, joka palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla.


Esimerkkinä esikoiseni, joka taapero ikäisenä sääriluun murtuman takia kuntoutti jalkaansa fysioterapiassa ja kunnan kautta tuli maksusitoumuksella yksityinen palveluntarjoaja suoraan päiväkotiin tekemään jalan kuntoutusta.


Osa fysioterapia käynneistä meni hyvin ja osa ei, koska tuli päiviä, jolloin lapseni ei halunnut liikkua, kuten normaalisti.


Lienekkö syynä juuri päiväkoti ympäristö, jossa lapsi koki, että päivään mahtuu liikaa ohjelmaa, joka kuormitti omaa jaksamista sekä keskittymistä? Näin ainakin itse oletin, koska, kun tuli fysioterapia kertoja, jolloin lapsi ei ollut halukas tekemään niitä asioita, joita jo osasi, niin se lisäsi automaattisesti uusia fysioterapiakäyntejö. (palveluntarjoaja sai näin myytyä lisäkuntoutuskertoja kunnalle) Varsinkin tällaisessa tilanteessa älypuvusta olisi ollut suuri apu, jotta motorista kehitystä olisi seurattu kotona, normaalissa ympäristössä.


Mediuutisten artikkelissa todettiin myös, että tutkimusten mukaan lapsen varhainen liikkuminen on yhteydessä myöhempään kognitiiviseen kehitykseen.


”Lisäksi esimerkiksi CP-vammoista on alustavaa tutkimusnäyttöä siitä, että mitä aikaisemmin lapsen liikkeiden ja asennon säätelyyn vaikutetaan, sitä parempi toimintakyky lapsella on myöhemmin.”

(Mediuutiset, 23.2.2021)


Tällä hetkellä älypotkupuvut sekä unipöksyt ovat testeissä suomalaisissa sekä ulkomaisissa sairaaloissa, jotta prototyypeistä saadaan kattavaa informaatiota. BABA tekee myös yhteistyötä useiden suomalaisten ja ulkomaalaisten yliopistojen sekä yritysten kanssa.



Kuinka aivomyssy voi auttaa?


Aivomyssyllä tutkitaan pikkuvauvojen aivosähkökäyristä (aivojen toiminnallisuutta), joita perinteinen EEG ei näe, koska pikkukeskosen aivot rakentuvat vasta teho-osastolla.


Aivomyssyn tarkoituksena on löytää riski kognitiivisiin ongelmiin jo varhain.

Loppuraskaus ja lapsen aivojen kehitys


Noin puolet vastasyntyneiden teho-osastohoidosta johtuu ennenaikaisesta syntymästä. Loppuraskaudessa sikiön aivot kehittyvät nopeasti ja silloin sähköinen toiminta muuttuu lähes viikoittain. (Helsingin yliopisto)



Raskauden loppuosa.


Ennenaikaiseen syntymiseen liittyvät monet terveydelliset haasteet voivat häiritä aivojen kehitystä ja täten aivomyssyllä voidaan tutkia aivojen toimintaa tarkemmin.


Vertaamalla aivotutkimuksia täysi -ikäisiltä ja vähintään 10 viikkoa ennenaikaisesti syntyneiltä vauvoilta: näemme eroja aivoverkkojen aktiivisuudessa. (Lähde: Washingtonin yliopisto)





Ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla on lisääntynyt riski saada neurologisia ja psykiatrisia ongelmia, jotka voivat johtua heikentyneistä aivoverkkojen yhteyksistä.


Esimerkiksi keskoslapsen oppimishaasteet saattavat näkyä perheen arjessa monella tavalla myöhemmällä iällä. Esimerkiksi kirjaimien ja numeroiden hahmottamisessa voi olla haasteita ja täten lukeminenkaan ei suju.

Tunteiden sääntelyssä sekä kommunikaatiossa voi esiintyä myös ongelmia. Diagnoosiksi voi tulla myös ADHD ja lapsuusiän autismi.

Hankkeet


Mainittakoon yksi erittäin mielenkiintoinen hanke DINCA, (Digitaalinen neurokognitiivinen arvio imeväisellä, Digital NeuroCognitive Assessment in Infants) jonka BABA tekee yhteistyössä Lastensairaalan kanssa.

DINCA:

Visuaalinen kehitys vs kognitio

Lapsuusiän epilepsia

Automatisoitu vastasyntyneen EEG-analyysi

Kiinnostuitko muista tutkimuksista?

Klikkaa tästä eteenpäin.

Lähteet:

Mediuutiset

Babacenter

Washingtonin yliopisto

Helsingin yliopisto

Lue lisää:

Neurocenter Finland




MARIA MYLLYS


Arvokas erityislapsi yhteisö

sosiaalisessa mediassa:

Facebook

Instagram

53 views0 comments